Skip to main content

Kuka voi tulla valituksi todistusvalinnalla?

Todistusvalinnassa huomioidaan hakijat, jotka ovat suorittaneet

  • suomalaisen ylioppilastutkinnon,
  • International Baccalaureate (IB) -tutkinnon,
  • Eurooppa-koulun Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB) tai
  • Reifeprüfung (RP) -tutkinnon tai Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinnon Suomessa.

Todistuspisteet lasketaan ylioppilastutkintosi arvosanojen perusteella parhaat pisteet tuottavan aineyhdistelmän mukaan. Jos olet suorittanut useampaan todistusvalinnassa huomioitavaan ylioppilastutkintoon liittyviä kokeita, todistuspisteet lasketaan tutkintoja yhdistelemällä sinulle eniten pisteitä tuottavien kokeiden mukaan.

Ylioppilastodistuksen perusteella tehdään myös suoravalintaa. Hakukohteet, jotka käyttävät suoravalintaa vuonna 2026, julkaistaan syksyllä 2025. Lue lisää suoravalinnasta.

Pistetaulukot

Erilaisia pisteytystaulukoita on yhteensä 11. Alla olevasta kuvasta näet, mitä aineita kussakin taulukossa pisteytetään, ja mitkä alat käyttävät kyseistä taulukkoa. Taulukot on jaoteltu sen perusteella, miten matematiikka sekä ainereaalit niissä pisteytetään. Löydät linkit varsinaisiin taulukoihin kuvan alta. Saat kuvan isommaksi klikkaamalla sen auki.

Lue lisää eri aineiden pisteytyksestä

Pisteytystaulukoista näet, kuinka paljon pisteitä saat mistäkin aineesta. Pisteytystaulukot vaihtelevat hieman aloittain. Näin ollen samasta aineesta voi saada eri pistemäärän eri aloille hakiessa. Myös suurin mahdollinen todistuspisteiden määrä vaihtelee aloittain riippuen siitä, millainen pisteytystaulukko on käytössä.

Äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen kielen sekä vieraiden kielten pisteytys on sama kaikissa taulukoissa (ks. poikkeukset hakiessasi opiskelemaan vieraita kieliä).

Matematiikka pisteytetään kolmella eri tavalla riippuen haettavasta alasta:

  • Pitkän ja lyhyen matematiikan pisteytyksen ero on kapeampi aloilla, joille myös lyhyt matematiikka antaa hyvät valmiudet (kuvassa vasemmassa laidassa olevat taulukot eli taulukot 1, 3-7 ja 9).
  • Pitkän matematiikan pisteytys on suurempi ja lyhyen matematiikan pisteytys on pienempi niillä aloilla, joilla pitkä matematiikka antaa paremmat valmiudet (kuvassa keskellä olevat taulukot eli taulukot 2, 8 ja 10).
  • Muutamalla alalla pitkän matematiikan merkitys ja siten myös pisteytys on aiempia vielä suurempi (kuvassa oikeassa laidassa oleva taulukko eli taulukko 11).

Ainereaalit pisteytetään kolmella eri tavalla riippuen haettavasta alasta:

  • Kaikki ainereaalit pisteytetään samalla tavalla (kuvan kaksi ylintä riviä eli taulukot 1-3).
  • Lähes kaikki ainereaalit pisteytetään samalla tavalla. Poikkeuksen muodostaa niin sanottu painotettu aine, josta voi saada muita ainereaaleja enemmän pisteitä. (kuvan keskellä eli taulukot 4-6)
  • Eniten pisteitä saa niin sanotuista painotetuista aineista eli aineista, jotka ovat alan kannalta kaikkein oleellisimmat. Toiseksi eniten pisteitä saa muista alan kannalta keskeisistä reaaliaineista. Vähiten pisteitä saa alan kannalta vähiten keskeisistä reaaliaineista. (kuvan kaksi alinta riviä eli taulukot 7-11)

S2/R2-oppimäärien rinnastuminen äidinkieleen ja kirjallisuuteen

Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeet rinnastetaan yliopistovalinnoissa äidinkieleen ja kirjallisuuteen. Päätös perustuu lakiin ylioppilastutkinnosta (502/2019), jonka mukaan ”Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeet järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielissä. Suomen ja ruotsin kielissä voidaan järjestää äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkielisille tarkoitettujen kokeiden lisäksi kokeet, jotka perustuvat suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään”.

On kuitenkin huomioitava, että S2 tai R2 rinnastumisessa äidinkieleen ja kirjallisuuteen on otettava huomioon kolme eri asiaa:

    1. S2/R2 pisteyttäminen todistusvalinnassa samalla tavalla äidinkielen ja kirjallisuuden kanssa
    2. S2/R2 rinnastuminen kynnysehtona äidinkieleen ja kirjallisuuteen todistusvalinnassa
    3. Kielitaidon osoittaminen S2/R2 -ylioppilaskokeella

S2/R2 pisteyttäminen todistusvalinnassa samalla tavalla äidinkielen ja kirjallisuuden kanssa

Vuodesta 2026 eteenpäin S2/R2 pisteytetään todistusvalinnassa samoin kuin äidinkieli ja kirjallisuus kaikissa hakukohteissa.

S2/R2 rinnastuminen kynnysehtona äidinkieleen ja kirjallisuuteen todistusvalinnassa

Kynnysehdoissa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeet suomen/ruotsin kielessä rinnastuvat pääasiassa S2/R2 -kokeisiin. Jos kynnysehdoksi on siis määritelty äidinkieli ja kirjallisuus, tarkoitetaan sillä äidinkielen ja kirjallisuuden kokeita suomen, ruotsin tai saamen kielissä sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeita.

Tästä on muutama poikkeus vuodesta 2026 eteenpäin:

  • Helsingin yliopiston hakukohteessa suomen kieli ja suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit sekä kotimainen kirjallisuus kynnysehdon voi täyttää ainoastaan suomen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen arvosanalla M.
  • Helsingin yliopiston hakukohteessa suomen kieli ja kulttuuri kynnysehdon voi täyttää ainoastaan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen (S2) arvosanalla M tai suomi toisena kotimaisena kielenä pitkä oppimäärä -kokeen arvosanalla M.

Kielitaidon osoittaminen S2/R2 -ylioppilaskokeella

Kaikkien hakijoiden on osoitettava kielitaito siinä kielessä, joka on hakukohteen kieli (suomi, ruotsi tai englanti). Yleensä kielitaito tulee osoitettua ylioppilaskokeella.

Kielitaidon voi esimerkiksi osoittaa hyväksytyllä (vähintään arvosana A) suomen/ruotsin äidinkielen ja kirjallisuuden kokeella tai S2/R2 -kokeella pääasiassa kaikissa hakukohteissa. Mikäli hakija ei ole suorittanut mitään näistä kokeista, tarkista Opintopolussa julkaistuista valintaperusteista, miten kielitaito todennetaan.

Kynnysehdot

Kynnysehdoissa kerrotaan, jos sinulla pitää olla suoritettuna jokin tietty ylioppilaskoe, jotta voit tulla huomioiduksi todistusvalinnassa. Usein kynnysehdossa on lisäksi määritelty vähimmäisarvosana, joka sinulla tulee kyseisestä ylioppilaskokeesta olla. Kynnysehdot ovat alakohtaisia. Niitä ei kuitenkaan käytetä kaikilla aloilla.

Esimerkki: Jos hakukohteen kynnysehtona on kemian arvosana M, on hakijan kirjoitettava kemia vähintään arvosanalla M. Jos hakija ei ole kirjoittanut kemiaa tai on saanut siitä arvosanaksi A:n, B:n tai C:n, hän ei voi tulla hyväksytyksi kyseisen hakukohteen todistusvalinnassa.

Vähimmäispistemäärä

Sinut voidaan hyväksyä todistusvalinnassa vain, jos saat todistuspisteitä vähintään vähimmäispistemäärän verran. Huomaa, että vähimmäispistemäärän saavuttaminen ei vielä tarkoita, että tulet hyväksytyksi, vaan pisteitäsi verrataan muiden hakijoiden pisteisiin ja opiskelupaikat tarjotaan parhaat pisteet saaneille hakijoille. Vähimmäispistemäärä on hakukohdekohtainen. Kaikissa hakukohteissa ei ole määritelty erillistä vähimmäispistemäärää. Mahdollinen vähimmäispistemäärä kerrotaan kunkin hakukohteen valintaperusteissa Opintopolussa.

Suoravalinta ylioppilastodistuksen perusteella

Suoravalinta tarkoittaa sitä, että kaikki hakijat, jotka täyttävät tietyt valintaperusteissa määritellyt kriteerit, valitaan opiskelijoiksi kyseisessä hakukohteessa. Suoravalintaa tehdään muun muassa ylioppilastodistuksen perusteella, kilpailumenestyksen perusteella tai yliopisto-lukioyhteistyön perusteella. Suoravalinta on käytössä vain osassa hakukohteita. Opintopolussa julkaistuissa hakukohteen valintaperusteissa kerrotaan, mitkä valintatavat ovat käytössä kyseisessä hakukohteessa.

Ylioppilastodistuksen perusteella tehtävässä suoravalinnassa kaikki tietyn ylioppilasarvosanan tai tietyt ylioppilasarvosanat saavuttaneet hakijat saavat opiskelupaikan hakemastaan hakukohteesta. Todistusvalinnan pisteytys ja kynnysehdot eivät siis koske ylioppilastodistuksen perusteella tehtävää suoravalintaa.

Hakukohteet, jotka käyttävät suoravalintaa vuonna 2026, julkaistaan syksyllä 2025.