Skip to main content

Yliopistotutkinnot – kandi, maisteri, linsensiaatti vai tohtori?

Yliopistokoulutus jakautuu alempaan korkeakoulututkintoon eli kandidaatin tutkintoon ja ylempään korkeakoulututkintoon eli maisterin tutkintoon.

Maisterin tutkinnon suoritettuasi voit vielä hakeutua suorittamaan jatkotutkinnon eli tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon, joka antaa valmiudet tutkimustyöhön.

Kandidaatin tutkinto on tyypillisesti laajuudeltaan 180 opintopistettä eli sen suorittaminen kestää noin 3 vuotta. Maisteritutkinto on tyypillisesti laajuudeltaan 120 opintopistettä eli sen suorittaminen kestää noin 2 vuotta. Joissakin koulutuksissa tutkinnot ovat laajempia.

Tutustu vuosien 2023-2025 todistusvalinnan pisteytyksiin!

Yli 22 000

uutta opiskelijaa aloittaa kandiopinnot joka vuosi.

Tiesitkö, että...

Oikeustieteessä alempaa korkeakoulututkintoa kutsutaan oikeusnotaarin tutkinnoksi. Teknis-luonnontieteellisillä aloilla ylempää korkeakoulututkintoa kutsutaan diplomi-insinöörin tutkinnoksi ja lääketieteellisillä aloilla lisensiaatin tutkinnoksi.

Kuka voi hakea suorittamaan kandidaatin tutkintoa?

Ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai muun toisen asteen tutkinnon suorittamisen jälkeen haetaan suorittamaan kandidaatin tutkintoa.

Useimmissa tapauksissa uusille opiskelijoille myönnetään oikeus suorittaa sekä kandidaatin tutkinto että maisterin tutkinto. Tunnistat tällaiset hakukohteet Opintopolussa siitä, että niiden nimissä mainitaan ’kandidaatti ja maisteri’. Joissakin tapauksissa opiskeluoikeus myönnetään kuitenkin vain kandidaatin tutkintoon. Tunnistat tällaiset hakukohteet Opintopolussa siitä, että niiden nimissä mainitaan vain ’kandidaatti’.

Poikkeuksen muodostavat lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutukset, joissa ei ole erikseen alempaa korkeakoulututkintoa. Näissä toisen asteen tutkinnon suorittanut hakee suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa eli lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa.

Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset

Seuraavilla aloilla on hakijan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyviä opiskelijaksi ottamisen rajoituksia: farmasia, hammaslääketiede ja lääketiede, kuvataidekasvatus, logopedia ja psykologia, opettajankoulutus sekä sosiaalityö.

Lue lisää opiskelijaksi ottamisen rajoituksista.

Kuka voi hakea suorittamaan maisterin tutkintoa?

Suoraan maisterin tutkintoa suorittamaan voi hakea vain, jos on jo suorittanut alemman korkeakoulututkinnon.

Poikkeuksena lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutukset, joissa ei ole erikseen alempaa korkeakoulututkintoa. Näissä toisen asteen tutkinnon suorittanut hakee suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa eli lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa.

Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset

Seuraavilla aloilla on hakijan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyviä opiskelijaksi ottamisen rajoituksia: farmasia, hammaslääketiede ja lääketiede, kuvataidekasvatus, logopedia ja psykologia, opettajankoulutus sekä sosiaalityö.

Lue lisää opiskelijaksi ottamisen rajoituksista.

Opiskele suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi

Yliopistokoulutusta on tarjolla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Hanken Svenska Handelshögskolan ja Åbo Akademi ovat kokonaan ruotsinkielisiä yliopistoja. Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Taideyliopisto ovat kaksikielisiä yliopistoja eli niissä tarjotaan sekä suomenkielistä että ruotsinkielistä koulutusta. Muut yliopistot ovat suomenkielisiä.

Useimmat yliopistot tarjoavat myös englanninkielistä koulutusta. Suurin osa englanninkielisistä koulutuksista on maisterikoulutuksia, mutta myös joitakin kanditason koulutuksia on tarjolla englanniksi.

Jokaisen hakijan on todennettava riittävä kielitaito opintoihin, vaikka hakisi opiskelemaan omalla äidinkielellään.

Tyypillisesti hakijat osoittavat riittävän kielitaidon sillä, että ovat kirjoittaneet kyseisen kielen ylioppilaskirjoituksissa äidinkielenä. Tutustu muihin kielitaidon todentamisen tapoihin hakukohteen valintaperusteissa Opintopolussa. Huomaa, että tavat osoittaa riittävä kielitaito voivat vaihdella hakukohteittain.

Hakeminen ja valintatavat

Löydät ohjeet hakemiseen Opintopolussa julkaistuista valintaperusteista sekä yliopistojen ja yhteisvalintojen omilta sivuilta.

Tyypillisimmät tavat tulla valituksi kandidaatin opintoihin ovat valintakoevalinta ja todistusvalinta. Näissä valintatavoissa hakijat osoittavat osaamisensa valintakokeella (eli pääsykokeella) tai ylioppilastodistuksella.

Avoimen väylän kautta valitut opiskelijat taas ovat näyttäneet osaamisensa suorittamalla tietyt yliopisto-opinnot esimerkiksi avoimessa yliopistossa.

Siirtohaussa hakijalla on jo jokin alempaan korkeakoulututkintoon johtava opiskeluoikeus. Tällöin hakija hakee opiskeluoikeuden siirtoa toiseen koulutukseen joko samassa tai toisessa korkeakoulussa.

Muita joissakin hakukohteissa käytössä olevia valintatapoja ovat muun muassa suoravalinta lukioyhteistyön tai kilpailumenestyksen perusteella, etäopintoja hyödyntävät valintatavat sekä valinta erityisten saavutusten perusteella.

Osalla aloista, muun muassa opettajankoulutuksissa, hakijoiden täytyy valintatavasta riippumatta osallistua myös soveltuvuuskokeeseen.

Suoraan maisterin opintoihin valittavien hakijoiden valintaan tyypillisesti vaikuttaa hakijan aiempi opintomenestys alemman korkeakoulututkinnon opinnoissa. Lisäksi valintaperusteissa voi olla määritelty muita valintaan vaikuttavia kriteerejä.

Hakuaikataulut

Korkeakoulujen kevään 2025 ensimmäinen yhteishaku on 8.1.2025 klo 8.00 – 22.1.2025 klo 15.00.

  • Saat tietää valintojen tulokset viimeistään 28.5.2025.
  • Ota opiskelupaikkasi vastaan ennen 10.7.2025 klo 15.00.
  • Varasijoilta hyväksyminen päättyy 5.8.2025 klo 15.00.

Korkeakoulujen kevään 2025 toinen yhteishaku on 11.3.2025 klo 8.00 – 25.3.2025 klo 15.00.

  • Saat tietää todistusvalintojen tulokset viimeistään 26.5.2025.
  • Saat tietää muiden kuin todistusvalintojen tulokset viimeistään 3.7.2025
  • Ota opiskelupaikkasi vastaan ennen 10.7.2025 klo 15.00.
  • Varasijoilta hyväksyminen päättyy 5.8.2025 klo 15.00.

Yliopistojen avoimen väylän haku 2025 on 11.3.2025 klo 8.00 – 25.3.2025 klo 15.00.

  • Saat tietää valintojen tulokset viimeistään 3.7.2025.
  • Ota opiskelupaikkasi vastaan ennen 10.7.2025 klo 15.00.
  • Varasijoilta hyväksyminen päättyy 5.8.2025 klo 15.00.

Korkeakoulujen syksyn 2025 yhteishaku on 1.9.2025 klo 8.00 – 11.9.2025 klo 15.00.

  • Saat tietää valintojen tulokset viimeistään 20.11.2025.
  • Ota opiskelupaikkasi vastaan ennen 27.11.2025 klo 15.00.
  • Varasijoilta hyväksyminen päättyy 8.12.2025 klo 15.00.

Näiden lisäksi yliopistot voivat järjestää omia erillis- ja lisähakuja. Löydät kunkin yliopiston omien erillis- ja lisähakujen aikataulut kyseisen yliopiston verkkosivuilta.

Tilastoja opiskelijavalinnoista

Löydät opiskelijavalintoihin liittyvät tilastot Opetushallituksen ylläpitämästä Vipunen.fi-palvelusta.

Osa yliopistoista ja yhteisvalinnoista julkaisee myös erikseen tilastoja opiskelijavalinnoista.

Tutustu yliopistojen koulutustarjontaan!

Yliopistot tarjoavat korkeatasoista akateemista koulutusta lukuisilla aloilla. Tutustu kunkin yliopiston koulutustarjontaan Opintopolussa ja yliopistojen omilla sivuilla.