Todistusvalinnan pisteytykset vuosina 2023–2025
Sisällysluettelo
Mitä todistusvalinta on?
Todistusvalinnassa huomioidaan hakijat, jotka ovat suorittaneet
- suomalaisen ylioppilastutkinnon,
- International Baccalaureate (IB) -tutkinnon,
- Eurooppa-koulun Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB) tai
- Reifeprüfung (RP) -tutkinnon tai Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinnon Suomessa.
Todistusvalinnassa on kaksi eri tapaa valita opiskelijoita:
-
- Hakijoiden ylioppilastodistukset pisteytetään ja opiskelemaan valitaan parhaat todistuspisteet saaneet hakijat. Tämä on yleisin tapa valita opiskelijoita todistusvalinnassa. Lue lisää ylioppilastodistuksen pisteytyksestä.
-
- Ylioppilastodistuksen perusteella tehtävässä suoravalinnassa kaikki tietyn ylioppilasarvosanan tai tietyt ylioppilasarvosanat saavuttaneet hakijat saavat opiskelupaikan. Osa hakukohteista käyttää tätä valintatapaa ylioppilastodistuksen pisteytyksen sijaan tai sen rinnalla. Lue lisää ylioppilastodistuksen perusteella tehtävästä suoravalinnasta.
Kaikkien hakijoiden tulee myös osoittaa riittävä kielitaito. Lue lisää kielitaidon osoittamisesta.
Alakohtaiset todistusvalinnan pisteytykset
Ylioppilastodistuksen pisteytys
Todistuspisteet lasketaan ylioppilastutkintosi arvosanojen perusteella parhaat pisteet tuottavan aineyhdistelmän mukaan. Todistusvalinnassa huomioitavat ylioppilastutkinnot ovat suomalainen ylioppilastutkinto, IB- ja EB-tutkinnot sekä Suomessa suoritetut RP- ja DIA-tutkinnot.
Todistusvalinnan kriteerit koostuvat neljästä kokonaisuudesta:
- pisteytettävät aineet,
- pisteytystaulukko,
- mahdolliset kynnysehdot ja
- mahdollinen vähimmäispistemäärä.
Saman alan hakukohteissa on käytössä samat pisteytettävät aineet ja pisteytystaulukko. Huomaa kuitenkin, että läheistenkin alojen välillä näissä voi olla eroja. Mahdolliset kynnysehdot ja vähimmäispistemäärät voivat saman alan sisällä vaihdella hakukohteittain.
Pisteytettävät aineet
Todistusvalinnassa pisteytettävien ylioppilastutkintoaineiden määrä vaihtelee aloittain. Huomioitavia ylioppilastutkinnon aineita voi olla enimmillään kuusi.
- Voit saada yhdestä aineesta pisteet vain kerran.
- Jos sinulta puuttuu jokin pisteytettävistä aineista, saat kyseisestä aineesta nolla pistettä. Voit silti tulla valituksi, jos muista aineista saamasi pisteet riittävät valintaan.
- Ennen vuotta 2006 suoritetusta suomalaisen ylioppilastutkinnon reaalikokeesta ei voi saada pisteitä.
- Yksittäisten ylioppilaskokeiden arvosanat huomioidaan pisteytyksessä, kunhan sinulla on jokin todistusvalinnassa huomioitavista ylioppilastutkinnoista suoristettuna kokonaisuudessaan. Esimerkiksi IB-tutkinnon suorittanut hakija voi kirjoittaa yksittäisiä suomalaisen ylioppilastutkinnon aineita ja näin saada todistuspisteitä kyseisistä aineista.
Alakohtaiset todistusvalinnan pisteytykset -sivuilla kerrotaan, mistä aineista voit saada pisteitä kullakin alalla.
Äidinkieli
- Kaikilla aloilla annetaan pisteitä äidinkielestä.
- Äidinkielenä huomioidaan suomi äidinkielenä, ruotsi äidinkielenä, saame äidinkielenä, suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä. Muutamassa hakukohteessa on rajattu, mitkä aineet huomioidaan äidinkielenä. Näistä poikkeuksista on mainittu kyseisten hakukohteiden kohdalla.
- Jos olet kirjoittanut kaksi äidinkielen tasoista koetta, huomioidaan toinen niistä pitkänä kielenä.
Matematiikka
- Matematiikasta voi saada pisteitä joko lyhyestä tai pitkästä matematiikasta.
Kielet
- Useammasta saman tasoisen kielen (pitkä, keskipitkä, lyhyt) kokeesta voi saada pisteitä, jos alan määrittelemä pisteytys sen mahdollistaa.
- Esimerkki: Hakukohteen todistusvalinnan pisteytyksessä huomioidaan viisi ainetta niin, että äidinkielen lisäksi huomioidaan neljä mitä tahansa ainetta. Hakija on kirjoittanut suomen äidinkielenä, pitkän ruotsin, pitkän englannin, lyhyen ranskan ja biologian. Hakija saa kyseisen hakukohteen todistusvalinnassa pisteitä kaikista kirjoittamistaan aineista.
Pisteytystaulukko
Pisteytystaulukosta näet, kuinka paljon pisteitä saat mistäkin aineesta. Pisteytystaulukot vaihtelevat hieman aloittain. Näin ollen samasta aineesta voi saada eri pistemäärän eri aloille hakiessa. Myös suurin mahdollinen todistuspisteiden määrä vaihtelee aloittain riippuen siitä, millainen pisteytystaulukko on käytössä.
Alakohtaiset todistusvalinnan pisteytykset -sivuilta löydät kunkin alan pisteytystaulukon.
Kynnysehdot
Kynnysehdoissa kerrotaan, jos sinulla pitää olla suoritettuna jokin tietty ylioppilaskoe, jotta voit tulla huomioiduksi todistusvalinnassa. Usein kynnysehdossa on lisäksi määritelty vähimmäisarvosana, joka sinulla tulee kyseisestä ylioppilaskokeesta olla.
Kynnysehdot ovat hakukohdekohtaisia. Hakukohteessa voi olla käytössä useampi kynnysehto. Kynnysehtoja ei kuitenkaan käytetä kaikissa hakukohteissa.
Alakohtaiset todistusvalinnan pisteytykset -sivuilla kerrotaan kunkin hakukohteen kynnysehdot.
Esimerkki 1 kynnysehdoista
Jos hakukohteen kynnysehtona on kemian arvosana M, on hakijan kirjoitettava kemia vähintään arvosanalla M. Jos hakija ei ole kirjoittanut kemiaa tai on saanut siitä arvosanaksi A:n, B:n tai C:n, hän ei voi tulla hyväksytyksi kyseisen hakukohteen todistusvalinnassa.
Esimerkki 2 kynnysehdoista
Jos kynnysehdoksi on määritelty äidinkieli, tarkoitetaan sillä suomi äidinkielenä, ruotsi äidinkielenä, saame äidinkielenä, suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -koetta. Jos kynnysehdoksi on määritelty suomi äidinkielenä, ruotsi äidinkielenä tai saame äidinkielenä, tarkoitetaan sillä vain kyseisen kielen äidinkielen koetta. Tällöin suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeen suorittanut ei täytä kynnysehtoa.
Vähimmäispistemäärä
Sinut voidaan hyväksyä todistusvalinnassa vain, jos saat todistuspisteitä vähintään vähimmäispistemäärän verran. Huomaa, että vähimmäispistemäärän saavuttaminen ei vielä tarkoita, että tulet hyväksytyksi, vaan pisteitäsi verrataan muiden hakijoiden pisteisiin ja opiskelupaikat tarjotaan parhaat pisteet saaneille hakijoille. Vähimmäispistemäärä on hakukohdekohtainen. Kaikissa hakukohteissa ei ole määritelty erillistä vähimmäispistemäärää.
Mahdollinen vähimmäispistemäärä on kerrottu kunkin hakukohteen valintaperusteissa Opintopolussa.
S2/R2 rinnastuminen äidinkieleen ja kirjallisuuteen
Suomi tai ruotsi toisena kielenä rinnastetaan yliopistovalinnoissa äidinkieleen ja kirjallisuuteen. Päätös perustuu lakiin ylioppilastutkinnosta (502/2019), jonka mukaan ”Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeet järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielissä. Suomen ja ruotsin kielissä voidaan järjestää äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkielisille tarkoitettujen kokeiden lisäksi kokeet, jotka perustuvat suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään”.
On kuitenkin huomioitava, että S2 tai R2 rinnastumisessa äidinkieleen ja kirjallisuuteen on otettava huomioon kolme eri asiaa:
- S2/R2 pisteyttäminen todistusvalinnassa samalla tavalla äidinkielen ja kirjallisuuden kanssa
- S2/R2 rinnastuminen kynnysehtona äidinkieleen ja kirjallisuuteen todistusvalinnassa
- Kielitaidon osoittaminen S2/R2 -ylioppilaskokeella
1. S2/R2 pisteyttäminen todistusvalinnassa samalla tavalla äidinkielen ja kirjallisuuden kanssa
S2/R2 pisteytetään todistusvalinnassa pääasiassa samoin kuin äidinkieli ja kirjallisuus vuosien 2024–25 todistusvalinnassa. Tästä on muutama poikkeus Helsingin yliopistossa:
- hakukohteessa Pohjoismaiset kielet (ruotsi toisena kotimaisena kielenä) äidinkielenä huomioidaan vain suomi äidinkielenä
- hakukohteessa Nordiska språk (svenska som modersmål) och nordisk litteratur äidinkielenä huomioidaan vain ruotsi äidinkielenä
- hakukohteessa Suomen kieli ja kulttuuri äidinkielenä huomioidaan vain suomi toisena kielenä
- hakukohteessa Suomen kieli ja suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit sekä kotimainen kirjallisuus äidinkielenä huomioidaan vain suomi äidinkielenä
- hakukohteessa Venäjä vieraana kielenä äidinkielenä huomioidaan vain suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä.
2. S2/R2 rinnastuminen kynnysehtona äidinkieleen ja kirjallisuuteen todistusvalinnassa
Kynnysehdoissa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeet suomen/ruotsin kielessä rinnastuvat pääasiassa S2/R2 -kokeisiin. Jos kynnysehdoksi on siis määritelty äidinkieli ja kirjallisuus, tarkoitetaan sillä äidinkielen ja kirjallisuuden kokeita suomen, ruotsin tai saamen kielissä sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeita. Tästä on muutama poikkeus vuosina 2024–25.
Poikkeukset vuosina 2024–25:
- Helsingin yliopiston hakukohteessa Nordiska språk (svenska som modersmål) och nordisk litteratur kynnysehtona on ruotsi äidinkielenä suoritettuna vähintään arvosanalla M. R2-arvosanalla ei siis voi täyttää kynnysehtoa.
- Helsingin yliopiston hakukohteessa Suomen kieli ja kulttuuri kynnysehtona on suomi toisena kielenä suoritettuna vähintään arvosanalla M.
- Helsingin yliopiston hakukohteessa Suomen kieli ja suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit sekä kotimainen kirjallisuus kynnysehtona on suomi äidinkielenä suoritettuna vähintään arvosanalla M.
- Jyväskylän yliopiston hakukohteessa Kieliasiantuntija, suomen kieli kynnysehtona on suomi äidinkielenä suoritettuna vähintään arvosanalla M tai suomi toisena kielenä suoritettuna arvosanalla L tai suomi toisena kotimaisena kielenä suoritettuna arvosanalla L.
- Jyväskylän yliopiston hakukohteessa suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettaja kynnysehtona on suomi äidinkielenä suoritettuna vähintään arvosanalla M tai suomi toisena kielenä suoritettuna arvosanalla L tai suomi toisena kotimaisena kielenä suoritettuna arvosanalla L.
- Tampereen yliopiston hakukohteessa suomen kieli kynnysehtona on suomi äidinkielenä suoritettuna vähintään arvosanalla M tai suomi toisena kielenä suoritettuna vähintään arvosanalla E.
- Turun yliopiston hakukohteessa kirjallisuustieteet kynnysehtona on suomi äidinkielenä suoritettuna vähintään arvosanalla M.
3. Kielitaidon osoittaminen S2/R2 -ylioppilaskokeella
Kaikkien hakijoiden on osoitettava kielitaito siinä kielessä, joka on hakukohteen kieli (suomi, ruotsi tai englanti). Yleensä kielitaito tulee osoitettua ylioppilaskokeella.
Kielitaidon voi esimerkiksi osoittaa hyväksytyllä (vähintään arvosana A) suomen/ruotsin äidinkielen ja kirjallisuuden kokeella tai S2/R2 -kokeella pääasiassa kaikissa hakukohteissa. Mikäli hakija ei ole suorittanut mitään näistä kokeista, tarkista Opintopolussa julkaistuista valintaperusteista, miten kielitaito todennetaan.
Pisteytys EB-, IB-, RP- ja DIA-tutkinnoille
Eurooppa-koulun Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB), International Baccalaureate (IB) -tutkinnon sekä Suomessa suoritettujen Reifeprüfung (RP) -tutkinnon ja Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinnon arvosanat muunnetaan vastaamaan suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoja.
Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB) vastaavuustaulukot
Pisteitä voi saada kaikista niistä aineista, jotka on suoritettu kirjallisesti ja/tai suullisesti.
Eurooppa-koulussa suoritetun EB-tutkinnon arvioinnissa käytetään kahta vastaavuussuositusta:
- vuonna 2021 ja sen jälkeen valmistuneiden osalta noudatetaan uutta vastaavuussuositusta ja
- vuonna 2020 ja sitä ennen valmistuneiden osalta vanhaa vastaavuussuositusta.
EB-tutkintoon kuuluvat lopulliset arvosanat vastaavat suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoja seuraavien taulukoiden mukaisesti.
Arvosanojen vastaavuus: vuonna 2021 ja sen jälkeen valmistuneille hakijoille
Lopullinen arvosana EB-tutkinnossa (vuonna 2021 ja sen jälkeen valmistuneet hakijat) | Vastaava suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosana |
|---|---|
9,00–10,00 | laudatur (L) |
8,00–8,99 | eximia cum laude approbatur (E) |
7,00–7,99 | magna cum laude approbatur (M) |
6,00–6,99 | cum laude approbatur (C) |
5,50–5,99 | lubenter approbatur (B) |
5,00–5,49 | approbatur (A) |
Arvosanojen vastaavuus: vuonna 2020 ja sitä ennen valmistuneille hakijoille
Lopullinen arvosana EB-tutkinnossa (vuonna 2020 ja sitä ennen valmistuneet hakijat) | Vastaava suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosana |
|---|---|
9,00–10,00 | laudatur (L) |
8,00–8,99 | eximia cum laude approbatur (E) |
7,00–7,99 | magna cum laude approbatur (M) |
6,00–6,99 | cum laude approbatur (C) |
5,00–5,99 | lubenter approbatur (B) |
4,00–4,99 | approbatur (A) |
Aineiden vastaavuus
EB-tutkinnon reaaliaineet pisteytetään alakohtaisten pistetaulukoiden mukaisesti.
EB-tutkintoaineet, joilla ei ole vastinetta suomalaisessa ylioppilastutkinnossa, pisteytetään pisteytystaulukoissa olevan ”EB-, IB-, RP- ja DIA-tutkintojen muut reaaliaineet” -kohdan mukaan.
Muut EB-tutkintoaineet vastaavat todistusvalinnan pisteytyksessä suomalaisen ylioppilastutkinnon aineita seuraavasti.
EB-tutkinnon aine | Vastaava suomalaisen ylioppilastutkinnon aine |
|---|---|
L1-kieli | äidinkieli |
L2-kieli, Other National Language | pitkä kieli |
L3-kieli | keskipitkä kieli |
L4-kieli, L5-kieli | lyhyt kieli |
pitkä matematiikka (5h) | pitkä matematiikka |
lyhyt matematiikka (3h) | lyhyt matematiikka |
Kynnysehdot
Hakukohteiden kynnysehdot on ilmoitettu suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoina todistusvalinnan kriteerien yhteydessä. Pääsääntöisesti myös kynnysehdon täyttymisen tarkastamisessa EB-tutkintojen arvosanat muunnetaan vastaamaan suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoja. Poikkeuksia ovat osa kielten hakukohteista, joissa kynnysehdot on ilmoitettu erikseen EB-tutkintojen arvosanoina todistusvalinnan kriteerien yhteydessä.
International Baccalaureate (IB) -tutkinnon vastaavuustaulukot
Arvosanojen vastaavuus
IB-tutkintoon kuuluvien kokeiden lopulliset arvosanat vastaavat suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoja seuraavan taulukon mukaisesti.
Kokeen arvosana IB-tutkinnossa | Vastaava suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosana |
|---|---|
7 | laudatur (L) |
6 | eximia cum laude approbatur (E) |
5 | magna cum laude approbatur (M) |
4 | cum laude approbatur (C) |
3 | lubenter approbatur (B) |
2 | approbatur (A) |
Aineiden vastaavuus
IB-tutkinnon reaaliaineet pisteytetään alakohtaisten pistetaulukoiden mukaisesti.
IB-tutkintoaineet, joilla ei ole vastinetta suomalaisessa ylioppilastutkinnossa, pisteytetään pisteytystaulukoissa olevan ”EB-, IB-, RP- ja DIA-tutkintojen muut reaaliaineet” -kohdan mukaan.
Muut IB-tutkintoaineet vastaavat todistusvalinnan pisteytyksessä suomalaisen ylioppilastutkinnon aineita seuraavasti.
IB-tutkinnon aine | Vastaava suomalaisen ylioppilastutkinnon aine |
|---|---|
A-kieli | äidinkieli |
A-kieli (ei sama kuin äidinkieli), B-kieli | pitkä kieli |
AB-kieli | lyhyt kieli |
Mathematics: Analysis and approaches HL, Mathematics: Applications and interpretation HL, Mathematics: Analysis and approaches SL, Further Mathematics, Mathematics HL, Mathematics SL, Mathematical methods | pitkä matematiikka |
Mathematics: Applications and interpretation SL, Mathematical Studies | lyhyt matematiikka |
Kynnysehdot
Hakukohteiden kynnysehdot on ilmoitettu suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoina todistusvalinnan kriteerien yhteydessä. Pääsääntöisesti myös kynnysehdon täyttymisen tarkastamisessa IB-tutkintojen arvosanat muunnetaan vastaamaan suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoja. Poikkeuksia ovat osa kielten hakukohteissa, joissa kynnysehdot on ilmoitettu erikseen IB-tutkintojen arvosanoina todistusvalinnan kriteerien yhteydessä.
Reifeprüfung (RP) -tutkinnon ja Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinnon vastaavuustaulukot
Vain Suomessa suoritettu RP- tai DIA-tutkinto huomioidaan todistusvalinnassa.
Arvosanojen vastaavuus
RP- tai DIA-tutkintoon kuuluvien kokeiden pistemäärät vastaavat suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoja seuraavan taulukon mukaisesti.
Kokeen pistemäärä RP- ja DIA-tutkinnoissa | Vastaava suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosana |
|---|---|
13–15 | laudatur (L) |
10–12 | eximia cum laude approbatur (E) |
8–9 | magna cum laude approbatur (M) |
7 | cum laude approbatur (C) |
5–6 | lubenter approbatur (B) |
4 | approbatur (A) |
Aineiden vastaavuus
RP- ja DIA-tutkintojen reaaliaineet pisteytetään alakohtaisten pistetaulukoiden mukaisesti.
RP- ja DIA-tutkintoaineet, joilla ei ole vastinetta suomalaisessa ylioppilastutkinnossa, pisteytetään pisteytystaulukoissa olevan ”EB-, IB-, RP- ja DIA-tutkintojen muut reaaliaineet” -kohdan mukaan.
Muut RP- ja DIA-tutkintoaineet vastaavat todistusvalinnan pisteytyksessä suomalaisen ylioppilastutkinnon aineita seuraavasti.
RP- tai DIA-tutkinnon aine | Vastaava suomalaisen ylioppilastutkinnon aine |
|---|---|
äidinkieli: suomi tai saksa | äidinkieli |
suomi tai saksa (ei sama kuin äidinkieli), englanti | pitkä kieli |
B1-kieli | keskipitkä kieli |
B2-kieli tai B3-kieli | lyhyt kieli |
matematiikka | pitkä matematiikka |
matematiikka vastaavuustodistuksesta | lyhyt matematiikka |
Mikäli pisteytettävät aineet eivät sisälly hakijan tutkintoaineisiin, katsotaan pisteet Helsingin Saksalaisen koulun antamasta vastaavuustodistuksesta.
Kynnysehdot
Hakukohteiden kynnysehdot on ilmoitettu suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoina todistusvalinnan kriteerien yhteydessä. Pääsääntöisesti myös kynnysehdon täyttymisen tarkastamisessa RP- ja DIA-tutkintojen pisteet muunnetaan vastaamaan suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoja. Poikkeuksia ovat osa kielten hakukohteissa, joissa kynnysehdot on ilmoitettu erikseen RP- ja DIA-tutkintojen pisteinä todistusvalinnan kriteerien yhteydessä.
Suoravalinta ylioppilastodistuksen perusteella
Suoravalinta tarkoittaa sitä, että kaikki hakijat, jotka täyttävät tietyt valintaperusteissa määritellyt kriteerit, valitaan opiskelijoiksi kyseisessä hakukohteessa. Suoravalintaa tehdään muun muassa ylioppilastodistuksen perusteella, kilpailumenestyksen perusteella tai yliopisto-lukioyhteistyön perusteella. Suoravalinta on käytössä vain osassa hakukohteita. Opintopolussa julkaistuissa hakukohteen valintaperusteissa kerrotaan, mitkä valintatavat ovat käytössä kyseisessä hakukohteessa.
Ylioppilastodistuksen perusteella tehtävässä suoravalinnassa kaikki tietyn ylioppilasarvosanan tai tietyt ylioppilasarvosanat saavuttaneet hakijat saavat opiskelupaikan hakemastaan hakukohteesta. Todistusvalinnan pisteytys ja kynnysehdot eivät siis koske ylioppilastodistuksen perusteella tehtävää suoravalintaa.
Ylioppilastodistuksen perusteella tehtävä suoravalinta on käytössä joissakin fysikaalisten tieteiden, kemian, matemaattisten tieteiden, tietojenkäsittelytieteen ja kielten hakukohteissa.
Katso hakukohdekohtaiset suoravalinnan kriteerit alakohtaiset todistusvalinnan pisteytykset -sivuilta.